Hupitassun Maitopoika - Sisu

  

Perustiedot:047.jpg

Rotu: Jackrusselinterrieri

Nimi: Hupitassun Maitopoika

Kutsumanimi: Sisu

Synt. 29.06.2007

Väri: Valkoinen ruskein merkein

Kasvattaja: Hupitassun

Omistaja: Minna Leinonen-Tyni ja Pasi Tyni

Horoskooppi: Rapu

Sisu KoiraNetissä

 

 

 

Tällainen Sisu on:

Jos Sisusta haluaisi oikeasti kertoa, pitäisi kirjoittaa kirja. Eikä mikään pieni kirja. Sisu on nimittäin todella "monipuolinen" koira jos näin voi asian ilmaista.Pikkumies on erittäin hellyydenkipeä, kaipaa läheisyyttä ja lämpöä, ei koskaan kyllästy olemaan sylissä tai nukkumaan peiton alla niin lähellä ja leveästi että minusta tuntuu että putoan sängystä ( joskus sitä miettii, voiko se olla edes mahdollista: Koira mahtuisi vaikka taskuun, sänkyni ole kovin pieni enkä minä ollenkaan leveä.. Mutta voi se, Sisu kyllä osaa sen taidon) tietäen kuitenkin sen, että jos yritän siirtää herraa kauemmas, saan lämpöisen käärön nukkumaan kaulalleni.

Sisu on sisukas, vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan varauksellinen, haukkuherkkä, villi, raisu, riiviö, välillä oikea kiusankappale, vauhtia löytyy kuin itse Kimi Räikköseltä ja joskus tuntuu että pojan korvat ovat jossain ihan muualla kuin päässä.Ilkeä Sisu ei todellakaan ole. Se on loppujen lopuksi suorastaan kiltti, oppii uudet asiat nopeasti, tottelee ulkonakin hyvin usein, tottuu vieraisiinkin koiriin melko nopeasti eikä tuhoa juuri mitään. Tekemisen puutteesta tai ikävästä johtuen olen menettänyt yhdet kengät ja kaksi puhelimen laturia.. Toki voin syyttää asiasta itseänikin, mitäpä jättää latureita lattialle kun pentukoira jää sinne yksin.

Sisu on duracellpupu. Kun virtaa on, sitä todellakin on ja sitä riittää pitkiä aikoja. Saatan vain seisoa pihalla ja herra juoksee pihaa ympäri kuin heikkopäinen. :D Uskon että saan Sisusta erittäin hyvän harrastuskaverin kun poika on vähäsen isompi. Suunnitelmissa olisi ainakin tottista, jäljestystä, hakua ja keinoluolilla olisi joskus kiva päästä kokeilemaan. Agility EHKÄ kiinnostaa, ja se olisi ainakin tarpeeksi haasteellista ja vauhdikasta meille molemmille. Näyttelyissäkin piipahdamme joskus, mutta ainakaan vielä ei kiinnosta niin paljoa että sitä harrastukseksemme otettaisi. Itse pidän enemmän lajeista joissa on oikeasti toimintaa ja joista on hyötyä ihan arkielämässäkin, ja veikkasin Sisun olevan samaa mieltä!Kun virta sitten loppuu, kömmitään sänkyyn peiton alle, Paavon päälle, sohvalle tai joskus jopa paljaalle lattialle nukkumaan ja nukutaan pitkiä aikoja. Herätys, ulkona käynti - ja virtaa on taas pitkäksi aikaa.

Sisu on myös ahne. Ruuat syödään puolessa minuutissa ja sitten muiden kupeille härppimään (tosin se on meillä ehdottomasti kiellettyä ja Sisu tietää sen). Herkkujen kanssa Sisu tekee mitä vain, jopa liiankin innokkaasti. Siksikin olen opettanut monta asiaa mieleisen lelun kanssa, silloin liikkeet ovat hieman hillitympiä. :D Sisu osaa sanoa vuh!, istua, mennä maahan, kieriä,  "leikkiä oravaa" niin kuin Onni, antaa suukon, pitää namia nenän päällä (joskus ei onnistu kun se ei vaan ole Sisun mielestä kivaa ku nami on niin lähellä suuta muttei siihen saa koskea!)  ja tulla luokse. Sisusta pitää nähdä tarkalleen se oikea viretila, väsyneenä ei jaksa keskittyä, ja ylivilkkaana vielä vähemmän. Silloin kun on se OIKEA tila, poika istuu, tapittaa silmiin ja suorastaan imee itseensä kaiken mitä sanon. Se tuntuu hienolta kun koira oikeasti kuuntelee!Sisu ei pidä hoitotoimenpiteistä kovin paljoa (pitää olla liian kauan paikoillaan) mutta antaa tehdä ne turhia rimpuilematta. Kynsien leikkaus on joskus todella vaikeaa, mutta niistäkin yleensä selviydytään kunnialla. Pesusta Sisu suorastaan nauttii ja saa kunnon suihkuhepulit pesun jälkeen. Harjattu ollaan myös välillä kun karvaa lähtee. Se menee myös oikein hyvin. Korvanpuhdistusaine on sitten taas yksi kammon aihe. Luulen että se johtuu osittain myös Paavon kamalasta korva-ainefobiasta ja siitä, että kerran korva taisi olla kipeä kun ainetta laitoin. Ihan huuto pääsi.. Mutta Sisun korvat eivät töhni, eikä puhdistusta kaivata kovin usein.

Sisu on ollut tosi terve koko ajan, ihan pienenä oli yksi pitkäaikaisempi ripuli jonka takia jouduimme viemään poika eläinlekurille nesteytykseen.. Herkkämahainen ainakin äidin mielestä on, mutta minusta se on nyt alkanut menemään parempaan päin. Hyvä merkki oli se, kun Sisu söi jouluna aika monta värillistä rouheluuta, eikä vatsa mennyt sekaisin. :) Ensimmäisen rokotuksen jälkeen oli aikalailla pahoinvointia, johtunee kauheasta jännityksestä kun piikkejä pistettiin pojan kauhistuttavan herkkään niskanahkaan. :p

 Suuruudenhullu. Siinä myös asia joka kuvaa Sisua aika hyvin. Voit kuvitella miten huvittavan näköistä on, kun jackrusseli pentu isottelee itseään noin 10 kertaa isommalle saksanpaimenkoiralle. Sisun täytyy melkein hypätä ylettyäkseen näykkäämään Konstaa nenästä. Konsta yleensä joko katsoo minua kuin pyytäen lupaa vähän ojentaa isottelijaa, muttei kuitenkaan koskaan sano kovasti vaan työntää pentua tassulla pois tai seisoo suorassa itsevarman näköisenä kuin kertoen olevansa vahvempi ja arvoasteikolla korkeammalla. Yleensä se auttaa ja saa pienen miehen pakenemaan sohvan alle järkyttyneen näköisenä. Sisu ja Konsta tulevat kyllä oikein hyvin toimeen, hetkisen Sisu varoi Konstaa ulkona sattuneen törmäyksen takia, jossa Sisu pahasti säikähti vaikkei mitään vammoja tullut.

Onnin kanssa Sisulla on hyvä johtaja-alamainen-suhde. Sisu tietää tasantarkkaan ettei Onnille ryppyillä, ja että Onni määrää mitä tehdään ja mitä ei. Kylläkin Onni on muutamaan kertaan rökittänyt Sisua niin pahasti että jonkun on ollut mentävä vähän hillitsemään. Yleensä rökityksen syynä on se, että Sisu ärsyttää/kiusaa Onnia matelemalla sen edessä ja nuolemalla suupieliä. Korvassa on ollut kerran haava, ja päässä kuhmu. Mutta niin se oppii ettei muita ärsytetä! (Jutun kirjoitti Sisun oma "emäntä"- Tuuli)

Sisu pitää:

Omasta perheestä, oman perheen koirista, herkuista, temppujen opettelemisesta, tempuista, lähellä olemisesta, vieressä nukkumisesta, ulkona olemisesta, leikkimisestä, juuri suihkusta tulleista varpaista  :P, kiipeilemisestä, leluista, luista

Sisu ei pidä:

Vieraista koirista (on myös varauksellinen vieraita ihmisiä kohtaan), kynisen leikkuusta, tassujen koskemisesta, äh... en kyllä keksi enempää... Sisu kun pitää melkein mistä vaan  ;)

Sisu on:

Tempperamenttinen, varauksellinen (vieraat koirat ja ihmiset), ns. oman perheen koira, herttainen, iloinen, vilkas, oppivainen, velmu, kekseliäs, vauhdikas, kovatahtoinen, omapäinen, ihana härvelö (riiviö)!!  :)

Sisun lempinimiä:

Sisukas, riiviö, härvelö, riivinrauta, Sisusteri, Sisustaja, Sissus, Hispu, Vispilä, riivattu, vauvakoira,vauveli, Siusu, Hispilä, Fiti (serranoista), SiuSiu (kaikkia näitä "ihania" lempinimiä Sisu tottelee, rakkaalla lapsella on monta nimeä :)

Terveys:

Sisu on ollut suhteellisen terve koko elmänsä. Jotain pikku ruoka-aine allergoita ja matolääke yliherkkyyksiä lukuunottamatta Sisulla ei ole ollut vaivoja :)

Sisu kastroitiin 3.3.2009, tällähetkellä on toipuminen käynnissä. Sisu on parantunut hirmu hyvin, jopa liiankin hyvin kun yrittää koko ajan riehua ja villistellä, eläinlääkäri kirjoitti hoito-ohjeeseen, että riehuminen on kielletty, mutta miten tuollaisen sähköjäniksen saa pysymään paikallaan? :D Kauluri on ihme kyllä vielä ehjä ja perjantaihin asti sen myös pitäisi pysyä ehjänä!

Leikkauksen toivomme auttavan Sisun hirmu tulisen luonteen tasoittamiseen ja Nuppusen vainoamiseen. Sisu on myös ruvennut merkkailemaan sisälle muutamaan paikkaan, joka on tosi ikävä tapa. Nyt toivomme että leikkauksen myötä tappelut loppuvat ja Nuppu-prinsessa saa olla rauhassa :)